Olen aina joskus miettinyt, mitä teen, jos ex-ihminen tulisi kadulla vastaan. Mitä teen, jos huomaamme toisemme. Mitä teen, jos näen hänet ensiksi.

Se päivä on nyt koettu. Olin kauppakeskuksessa tyhjällä käytävällä kaupan sisään- ja uloskäynnin edustalla (ovet vierekkäin) kävelemässä liikkeeseen, kun huomasin, että vastaan tulee kaksi ihmistä. Reagoin salamannopeasti. Hämmästyin itsekin. Tajusin hyvin nopeasti, että tutunnäköinen hahmo ja tuttu nauru kuuluivat ex-ihmiselle. Peitin kasvoni kädessä olevalla pakkauksella ja tein äkkikäännöksen liikkeen ovesta sisään. Ex-ihminen ei huomannut minua. Onneksi.

Lähtiessäni liikkeestä olin todella tarkkana ja hiivin sieltä sitten pois agenttityyliin :D Kurkin nurkkien takaa ennen kuin liikuin. Enkä turhaan. Hän oli kahvilassa istumassa yhdessä kohtaa, joten sitten piti keksiä kiertotie paikasta ulos.

Olen iloinen, ettei hän huomannut minua. Olen iloinen siitäkin, että hän näytti voivan hyvin. Näytti terveeltä ja hyväntuuliselta ja oli naisseuraa mukana. Toivottavasti hänen elämäntilanteensa vastaa saamaani mielikuvaa. Toivon yhä pelkkää hyvää hänelle.