Kahdessa viikossa on mahamakkaran näköinen vatsan alueeni muuttunut raskaana olevan naisen mahaksi. Kumpu on ihan selvä eikä joissain vaatteissa jää enää arvauksen varaan miksi olen "lihonut". 5. raskauskuukausi alkaa parin päivän kuluttua. Puolivälissä ollaan. Aika on mennyt tosi nopeasti. Toivottavasti menee jatkossakin :) Vaikka olenkin melko oireeton, on alkanut selkäsärky vaivaamaan. Niskat ovat myös jumissa ja siitä aiheutuu päänsärkyä.

Kävin kuluneella viikolla ostamassa tukisukat, koska pohkeeseen on ilmestynyt suonikohjun alku. Aluksi ajattelin, että ostaisin ruskeat, jotta niitä voisi pitää hameen kanssa, mutta ne olikin ihan hirveän väriset, semmoiset kunnon mummosukat. Ei voi kuin ihmetellä miten ei 2000-luvulla osata tehdä nätin värisiä tukisukkia. Nuokin oli sellaiset harmaan rusehtavat. Yök. Päädyin sitten mustaan ja ne ovat oikein nätit. Musta vaan ei oikein ole kiva vaihtoehto kesällä. Jotain vähemmän lääkinnällisiä ja enemmän esteettisiä sukkia varmaan ostan myöhemmin.

Ulkonäön kanssa on vähän huolia. On toisinaan hyvin epäviehättävä olo. En tunne oloani kovin kotoisaksi levenevän lantioni kanssa. Naamaan on tullut jokunen finni. Allergia on mennyt niin pahaksi, etten voi enää värjätä hiuksia, koska saan siitä päänahkaan tosi ikävää kutinaa. Se voi pitemmän päälle pahentua niin, että tulee anafylaksia, joka voi pahimmillaan olla hengenvaarallinen allergiakohtaus. Joten joudun kasvattamaan oman tylsän harmahtavan vaalean tukkani, tosin raidoittaen sitä voi vähän tehdä kauniimmaksi, koska raitoja tehdessä väriaine ei osu päänahkaan. Inhoan omaa tukan väriä. Sen sijaan olen pitänyt todella paljon tummista hiuksistani ja on hyvin surullista joutua nyt niistä luopumaan. Ehkä raskauden jälkeen tasoittuu allergiakin.

Urheilijankin tapasin piiiiiitkästä aikaa (kahden viikon tapaamisväli, joka tuntui ikuisuudelta). Minulle tuli taas sellainen olo, että hän välttää minun koskettamistani (paitsi, jos haluaa seksiä). Menimme illalla hänen kaverinsa luokse istumaan iltaa. Siellä vähän aikaa istuimme lähekkäin hellissä tunnelmissa, kun menin hänen viereensä ja tein läheisyyteen aloitteen. Hänkin teki kerran, mutta sitten rupesi vähän etäistymään. Ajattelin, ettei hän halua olla lähelläni. Koitin vielä mennä syliin istumaan ja suutelemaan ja silittelemään, mutta tyyppi kuikuili vaan ohitseni jääkiekkomatsia katsoen (vaikka ei ole edes järin kiinnostunut jääkiekosta). Siitä en hirveästi pitänyt ja menin sitten lepäilemään hänen kaverinsa sänkyyn, kun väsytti ja päänsärky alkoi nostaa päätä. Siinä kuulin kuinka Urheilija jutteli iloisena kavereidensa kanssa.

Jossain välissä ryhdistäydyin ja palasin taas ihmisten ilmoille. Urheilija oli aika vaisu eikä tehnyt mitään kontaktia minuun, vaikka viereen istuin ja annoin siihen oivan mahdollisuuden. Laitoit jalat hänen yli, kun ajattelin, että siinä on ihan selkeä tilaisuus olla toiselle hellä, mutta Urheilija ei tartttunut tilaisuuteen. Hän oli melko vaisu koko loppuillan. Itse koitin vähän sosialisoida hänen kavereidensa kanssa (niin tyttöjen kuin poikienkin).

Kotimatkalla ja vielä perilläkin oli ihan mykkäkoulu. Emme puhuneet juuri mitään. Sänkyynkin menimme ihan hipihiljaa. Jossain vaiheessa sitten tuli puheeksi ilta. Urheilija mökötti, koska hänen mielestään en huomioinut häntä aiemmin, vaan juttelin mieluummin hänen miespuolisten kavereiden kanssa. Minä taas ajattelin, että hän ei enää halua olla kanssani, mutta jostain syystä ei voi sitä ääneen sanoa tai että hän pitää minua vastenmielisenä näiden raskauden aiheuttamien muutosten takia. Kun tämä selvisi, en enää ollut itsepäinen, vaan menin hänen lähelleen. Ja hän koski minuun juuri niin kuin hän minua siihen olisi kaivannut. Pidin kyselytuntiakin, että rakastaako minua ja pitääkö minua rumana. Puhuin siitä, kun pidän itseäni niin ällönä välillä ja luulen, että hänen ajattelee niin myös. Mutta hän lohdutti, olen kuulemma juuri täydellinen :) Tiettävästi myös jotenkin pinkeistynyt ja pepullekin tullut hiukan kokoa (Urheilija pitää naisellisen pyöreistä pepuista tyyliin Beyonce). Että jotain hyvääkin näissä muutoksissa ;)

On niin hullu tunne, kun on niin täydellisen rakastunut tuohon ihmiseen. Siinä se nukkuu vieressä ja minä häntä välillä katselen. Haluaisin syödä hänet. Niin ihana hän on.