Kaikkeen sitä elämässään törmää. Nimittäin edellisen seksuaalisen kanssakäymisen ihmetyksen jälkeen koin toisen ihmetyksen: minä halusin enemmän seksiä kuin Urheilija. Tai ainakin siltä tuntui sunnuntaiaamuna, kun itse olisin ollut ihan valmis vaikka mihin touhuihin, mutta häntä ei inspiroinut yhtään. Mitä minulle tapahtuu? Tulinpa sitten ensi kertaa elämässäni kutsutuksi nymfoksi *naurua*

No ei siinä sen kummempaa. Viikonloppu oli aivan ihana enkä olisi millään tahtonut matkustaa kotipaikkakunnalleni töihin, vaikka töissä olikin varsin hauskaa kiitos kivoille työkavereille.

Lauantaina illalla tokaisin Urheilijalle, että tekisi kovasti mieli suklaakakkua. Ja tämä ihana prinssi uljas sitten järkkäsi niin, että pääsimme huoltoaseman kauppaan hakemaan suklaakakkua. Eniten sellaista muistutti Dajm-kakku, jota ostimme ja se olikin oikein herkullista. Mikä ihana ihminen se osaakaan olla!

Ei tullut mitään riitaa missään vaiheessa. Sen sijaan jossain vaiheessa Urheilija toivoi, ettemme enää riitelisi. Se sopii mulle mainiosti. Tottakai me riidellään vielä joskus, mutta se on jo aika paljon, jos ei halua riidellä ollenkaan. Ihan turhista jutuista sitä on riideltykin.